Kaskisten kaupunki

Meren tuntumassa sijaitseva Kaskisten kaupunki tarjoaa kaksikieliset palvelut asukkailleen. Kaskisissa voit toteuttaa unelmasi asua omakotitalossa meren äärellä lähellä palveluja.

Tietoa Kaskisten kaupungista

Perustettu	1785
Väestö	1 481 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	10,65 km2
Maapinta-ala	10,49 km2
Vesipinta-ala	0,16 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	139 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	17,75 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,70 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Marlene Svens
Kotisivut	www.kaskinen.fi
Sähköposti	info@kaskinen.fi

Kaskisten sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pohjanmaan maakunta

Kaskisten historia

Bladhien kaupunki

Kaskisten historiassa on nimellä Bladh suuri merkitys. Vaasasta kotoisin oleva kauppias Johan Bladh, joka oli muuttanut Kaskisten pohjoispuolelle Benvikin kartanoon, teki innokkaasti työtä kaupungin perustamisen eteen.

Kaskisten hyvä satama syvine suojattuine väylineen ja vapaine reitteineen avomerelle oli jo ennestään tunnettu. Kauppias Bladh rakennutti sataman yhteyteen tullirakennuksen ja lastauslaiturin. Vuonna 1785, kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen, Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti kaupungin privilegiokirjan.

Johanin poika, Peter Johan Bladh, kehitti kaupungin elinkeinoelämää. Hän teki Bladhin kartanosta mallimaatilan, jossa sovellettiin uusia ideoita ja rakensi laivoja kauppalaivuettaan varten, joka purjehti moniin ulkomaan satamiin. Kauppalaivue hävitettiin Napoleonin sodassa, ja muukin varakkuus katosi sodassa 1808—1809. Benvikin kartano rappeutui ja Bladh itse joutui vangiksi. Kaupungin ensimmäinen kukoistuskausi päättyi.

Vanhan kaupungin tunnelmaa nykypäivässä

Kaskisten kaupungin yhtenäinen kaupunkikuva antaa hyvän käsityksen siitä, miten puukaupunki aikoinaan oli rakennettu. Vanhassa kaupungissa on 1700-luvulta peräisin oleva säännöllinen ruutuasemakaava ja monia kauniita peruskorjattuja puutaloja. Kaupungin vanhin ja kauneimpiin kuuluva rakennus on Bladhin talo, joka rakennettiin 1788 ja joka on sittemmin toiminut muun muassa kirkkona ja yhteiskouluna. Rakennus entisöitiin 1990-luvulla, ja se toimii nyt kansalaisopistona ja kokouksien ja juhlien pitopaikkana.

Viime vuosisatojen aikana on kalastuksella ja sahateollisuudella ollut merkittävä asema Kaskisten elinkeinoelämässä. Vanhat kala-aitat ja kalastusmuseo Kalarannassa ovat todiste kalastuksen suuresta merkityksestä Kaskisten historiassa. Ajoittain yli puolet Kaskisten asukkaista on saanut toimeentulonsa satamatoiminnasta.

Teollisuus kasvoi vasta 1970-luvulla

Kun kaupunki vuonna 1912 sai rautatien, odotettiin sen merkitsevän teollisen nousukauden alkamista, mutta teollisuutta saatiin odottaa vielä pitkään. 1960-luvulla hallitsi teollisessa tuotannossa puutavara- ja metalliteollisuus. Varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1970-luvulla, kun Oy Metsä-Botnia Ab:n uudenaikainen sellutehdas perustettiin. 1970-luvulla rakennettiin suuri määrä uusia asuntoja, etupäässä uuden teollisuuden palvelukseen tulevien työntekijöiden tarpeisiin.

Kaskinen on kaupunki täynnä vastakohtia: pientä ja suurta, vanhaa ja uutta, ruotsin- ja suomenkielisiä. Kaskisissa asuu noin 1500 henkilöä. Vuonna 1970 oli lähes puolet asukkaista ruotsinkielisiä, nyt heidän osuutensa väestöstä on noin 30 prosenttia.